Kainuun tervareitti / Etappi 2: Kuhmo - Sotkamo 75 km

Päiväetapit (tämä on esimerkki - voit suunnitella tarkemman rytmityksen toiveittesi ja taitojesi mukaisesti)

1. päivä: Kuhmo, Maakunnanranta - Ärjän saaren kota (20 km)

• Vaihtoehtoinen lähtöpiste: Pajakkakoskenkosken alapuolella, Pajakkakosken laavun ranta
• Vaihtoehtoinen lähtöpiste: Jämäslahden veneranta

Reitti lähtee Maakunnanrannan vierasvenelaiturista. Lähtöpaikalla on myös veneluiska. 

Aluksi suunnataan kohti länttä, Pajakkajoelle, jossa on kolme koskea sekä niva. 

Koskiluokitukset

PAJAKKAKOSKI: 

• Ylempi Pappilanvirta (ennen niskan suvantoa), väylä oikeassa reunassa vanhojen silta-arkkujen oikeanpuolimmaisessa aukossa (pappilan rannan puoli). Niva.
• Koskiluokitus I-II, pituus 450 metriä, putouskorkeus 2,4 m.
• Kosken lasku-uoma on oikealla reunalla olevan kivisuisteen, möljän, vieressä.
• Kosken voi ohittaa möljää pitkin tai molemmilla rannoilla olevia polkuja pitkin.

AKONKOSKI: 

• Lasku-uoma oikeassa reunassa. Koskiluokitus I (helppo). Putouskorkeus 0,5 m.
• Melojalle ei ole hyviä rantautumispaikkoja.

PYSSYNIVA:

• Lyhyt helppo niva ennen Saarikoskea. 

SAARIKOSKI:

• Koskiluokitus I/II, putouskorkeus 1,7 m.
• Kosken lasku päävirtaa seuraten saaren oikealta puolen.
• Kosken voi ohittaa vasemmalla rannalla kulkevaa kalastajapolkua tai matalalla vedellä uittaen kivettyä oikeanpuoleista rantaa pitkin.

Pajakkajoki laskee Saarikosken jälkeen Ontojärven itäpäähän. Reitti jatkuu Huovisenniemen halki kulkevan kaivetun kanavan kautta kohti Ontojärven selkävesiä. Täältä alkaen järvellä on viitoitettu vesiväylä, jonka matalin syväys on 1,2 km. Meloja voi kuitenkin ensin kulkea pohjoisrannan puolella olevien saarten (Lammassaari, Jouhikas) kupeitse kohti Näsälänsalmea. 

Näsälänsalmelta aukeaa isommat Ontojärven selkävedet. Järven eteläosassa on useampia saaria, joiden suojaa melojan kannattaa hyödyntää. 

Rantautumispaikat, mahdollisia yöpymispaikkoja - mikäli ennusteissa on kovempaa tuulta, vältä yöpymistä saaressa:

• Paloniemen leirikeskuksen takana on hyvä Paloniemen veveranta, johon voi tarvittaessa rantautua. Myös yöpyminen omassa majoitteessa mahdollinen. 
• Ylä-Honkisen saaressa on laavu pienessä länteen aukeavan lahden pohjukassa. Rantautuminen on helppo, sillä hiekkaranta syvenee nopeasti. 
• Ärjän hiekkarantaisesta saaresta löytyy kota, joka sijaitsee saaren etelälaidalla hiekkarantojen ympäröimänä. Se on altis etelätuulen nostamalle aallokolle, joka voi kasvaa matalalle rannalle tultaessa. Tällaisessa tilanteessa takaisin vesille pääsy voi olla vaikeaa. Seuraa siis tuuliennustetta ja valitse tarvittaessa toinen yöpymiskohde, esim. Paloniemi tai Katerma tai Tervasalmi.

2. päivä: Ärjän saaren kota, Ontojärvi, Kuhmo - Lehtosaari, Kiimasjärvi, Sotkamo (35 km)

Ärjän saaresta reitti jatkuu kohti länttä. Ontojärven länsipäässä on useita saaria. Valitse tarkempi reitti tuulen suunta huomioiden. Karhusaaren ja Oravisaaret meloja voi ohittaa eteläpuolitse.

Anttilansalmen jälkeen saavutaan Karjalanlahdelle, jonka länsirannalta, Ontojoen suulta, löytyy Katerman veneranta. Täältä alkaa Katerman voimalaitoksen maanteitä kulkeva ohitusreitti, vetotaival kuvattu tarkemmin: 

• Kainuun Tervareitti: Katerman vetotaival melojille, Kuhmo

Katerman voimalaitoksen alapuolella melontavälineen voi laskea takaisin veteen Katerman Suituan rannasta. 

Tästä alkaa Ontojoen melontaosuus. Jokiosuuden mitta on 8 km. Joessa voi olla runsaiden sateiden jälkeen kohtuullinen virtaus. Joella edetessä saavutaan Sotkamon puolelle.

Ennen Kallioisen voimalaitosta rantautuminen tapahtuu etelän puoleiselle rannalle, Kallioisen yläpuoliselle veneluiskalle.  Täältä alkaa voimalaitoksen maanteitse kulkeva ohitusreitti, vetotaival on kuvattu tarkemmin: 

• Kainuun Tervareitti: Kallioisen vetotaival melojille, Sotkamo

Kallioisen alapuolinen Kiikarilammen rantautumispaikka toimii lähtöpaikkana kohti Kiimasjärveä. Ensin melotaan halki pienen Kiikarilammen. Kapeassa salmessa (maantiesillan alla) on voimakas niva, jossa kannattaa olla tarkkana erityisesti runsaan veden aikana.

Salmen jälkeen saavutaan Kurikkalahdelle, jonka etelärannalta löytyy hyvä rantautumispaikka, Ontojoen Kurikkalahden veneranta. Siellä on myös veneenlaskuluiska ja kyläyhdistyksen laavu. Rantautuminen esim. veneluiskan kautta.

Kohti länttä aukeaa ensin kapeampana Kiimajärven itäpää. Ennen Kalmoniemeä on muutaman saaren ryhmä (rantautuminen jokamiehenoikeudella). Kalmoniemen kohdalla etelästä Kiimasjärveen yhtyy Tipasjoen vedet. Tämän jälkeen aukeaa Iso-Kiimasjärven selkä, jota kuitenkin rikkoo muutama saari. 

Isomman Saijansaaren takaa löytyy Lehtosaari, jossa on laavu ja tämän päiväetapin pää. 

Vaihtoehtoinen rantautumispaikka on mantereen puolella Iso-Kiimasen etelärannalla Riekinpuron suulla oleva Aholanrannan laavu.

3. päivä: Lehtosaari, Kiimasjärvi, Sotkama - Sotkamon keskustan venesatama (20 km)

Lehtosaaresta reitti jatkuu ensin koilliseen Saijanniemen ympäri Pajusalmeen. Tästä alkaa Pieni-Kiimasjärvi, jota melotaan luoteeseen kohti Kaitainsalmea. Kaitainsalmen maantiesilta erottuu jo kaukaa. 

Kaitainsalmella voi rantautua joko Kiimasjärven puolella olevalle Kannaksensaarelle, jossa on Kyläyhdistyksen laavu, tai sillan jälkeen on Kaitainsalmen veneenlaskupaikka. 

Kaitainsalmi kapenee vuolaaksi virraksi ja siihen yhtyy Kusianjoki pohjoispuolelta. Kapeiden luhtaniemekkeiden jälkeen avautuu Ärväänlahti ja reitti kääntyy etelään, kohti Sotkamon keskustan pohjoispuolisia vesiä. Ensin edessä on Kaitainjärvi, jossa reittilinja kulkee Lehtosaaren, Haaposaaren ja Honkisaaren kupeitse Jataniemeen. Niemen ja pienen saaren välistä saavutaan Pirttijärvelle. Etelään kuljettaessa tullaan Eskosaareen, jossa on esteetön laavu. 

Sotkamon satama on Siltasaaren ja Akkoniemen takana Pirttijärven etelärannalla. Melontalaituri on läntisen aallonmurtajan länsipuolella.

Kuvattujen rantautumispaikkojen lisäksi rantautua voi jokamiehenoikeudella, huomioi kuitenkin ranta-asutus. Sitä on paikoin runsaasti, mutta vastaavasti asumattomiakin rantoja on erittäin paljon.