Karhunjuomalammen reitti, Pyhä-Luoston kansallispuisto

Reitti alkaa luontokeskus Naavasta.  Reitin voi kiertää kummin päin vain, mutta useimmin se kierretään myötäpäivään, jolloin suosituimmat nähtävyydet tulevat heti reitin alussa. Kierrettäessä reittiä vastapäivään näkymät paranevat matkan edetessä, pitkät portaat kuljetaan alaspäin ja hienot nähtävyydet jäävät reitin loppuosaan. Reittikuvaus on reittiopasteiden takia kuvailtu myötäpäivään. 

Luontokeskus Naavalta reitti seuraa aluksi 600 metriä Kemijärven suuntaan Pyhäntien vierellä kulkevaa kevyenliikenteen väylää. Kerontien risteyksestä alkaa latupohja, joka muuttuu seuraavasta risteyksestä oikealle käännyttäessä poluksi kulkien syvemmälle kansallispuistoon. Ensimmäinen taukopaikka on Isokurun kota ja laavu, josta reitti jatkuu 200:lla porrasaskelmalla alas Isokurun suulle. Tässä vaiheessa astutaan rajoitusvyöhykkeelle ja polulta poistuminen on kiellettyä. Isokurussa on puiset leveät pitkokset, jonka varrella on levikkeitä ohittamista varten sekä taukopenkkejä. Kuru päättyy Pyhänkasteenputoukselle ja -lammelle, joita voi ihailla katselulavalta. Rajoitusvyöhykkeen takia ympäröiville kallioille ja putoukselle ei saa mennä. Putouksen jälkeen reitti kipuaa 400:n portaan verran Uhriharjulle jatkaen kapeaa harjua pitkin kohti Karhunjuomalampea. Isokurun rajoitusvyöhyke päättyy n. 250 metriä ennen Karhunjuomalammen päivätupaa. Tuvalla kannattaa huomioida, että vaikka tupa ja laavut eivät ole rajoitusvyöhykkeellä, itse Karhunjuomalampi on, sen rannoilla ja lähistöllä liikkuminen on kielletty, laituria lukuun ottamatta. Karhunjuomalammelta reitti jatkuu vanhan metsän läpi kohti Pyhäjärvelle ja Soutajalle avautuvia maisemia. Kultakeron pohjoisrinteiden ja Tajukankaan kodan kautta kuljetaan sorastettua polkua ja huoltotietä pitkin Hotelli Pyhätunturin ohitse ja Kultakerontietä alas luontokeskukseen.  

Reitillä ei ole talvikunnossapitoa, mutta Karhunjuomalammen päivätuvalle nousee koneella ajettu hiihtoreitti tunturin pohjoispuolelta valaistun ladun ja Kiimaselän ladun varrelta. Isokurun kodalle asti pääsee Pyhältä talvella myös lumikengillä. Itse Isokurussa ei kulje merkittyä talvireittiä lumivyöryvaaran vuoksi. 

Reittimerkintä ja viitoitus: punaiset neliöt puissa ja metalliviitat risteyksissä. 

Reitti on kokonaisvaativuudeltaan keskivaativa korkeuserojen ja pitkien sekä jyrkkien porrasosuuksien takia. Portaisiin on rakennettu levikkeitä levähtämiseen ja maisemien ihailuun.